Sosiaalinen dumppaus, eli liian pienet palkat ja huonot työehdot, eivät ole vain yksittäisten työntekijöiden ongelma. Se vaikuttaa työmarkkinoiden kautta kaikkiin työntekijöihin.

 Kyse on myös yritysten välisestä reilusta kilpailusta. Sosiaalinen dumppaus vääristää kilpailua sille yritysten enemmistölle, joka pelaa yhteisten sääntöjen mukaan. Me haluamme, että yritykset kilpailevat korkealla laadulla ja tuottavuudella, eivät kurjilla palkoilla.

 Sosiaalinen dumppaus on yhteydessä työperäiseen maahanmuuttoon ja erityisesti lähetettyihin työntekijöihin EU:n sisällä. On tärkeä muistaa, että ongelma eivät ole ulkomaalaiset työntekijät. Ongelma ovat yritykset, jotka käyttävät hyväksi työntekijöiden heikkoa asemaa ja puutteellista tietoa kohdemaan palkoista ja työehdoista.

 Ratkaisu ei ole rajojen sulkeminen. Ratkaisu on varmistaa, että työehtosopimuksia noudatetaan. Se vaatii vahvan ammattiyhdistysliikkeen, säännellyn maahanmuuton ja työehtojen parempaa valvontaa.

 Vahva ammattiyhdistysliike antaa työntekijöille voimaa neuvotella reilut palkat ja työehdot sekä varmistaa, että niitä myös noudatetaan.

 Työperäisen maahanmuuton sääntely on tärkeä, ei työvoiman sulkemiseksi ulos, vaan varmistaaksemme, että työntekijät saavat oikeutensa ja ettei heitä käytetä hyväksi palkkojen ja työehtojen polkemiseksi pohjoismaisilla työmarkkinoilla.

 Ammattiliitoilla ja viranomaisilla on oltava riittävät työkalut työehtojen valvomiseksi ja sosiaalisen dumppauksen estämiseksi: kanneoikeus, sanktiot, pääsy palkka- ja verotietoihin, mahdollisuuksia tiedottaa työehdoista pohjoismaisilla työmarkkinoilla jne.

 Sanktioiden on oltava riittäviä. Kun sanktiot ovat alimitoitettua, kuten ne tänään usein ovat, voi työehtojen polkeminen olla kannattavaa, vaikka siitä jäisikin kiinni. Jos vilunkiyritykset pärjäävät, lisääntyy sosiaalinen dumppaus ja reilu kilpailu kärsii.

 Ei ole pelkästään ammattiliittojen ja viranomaisten tehtävä valvoa palkkoja ja työehtoja, myös tilaajalla on vastuu alihankkijoiden tekemisistä.

 Pohjoismaiden välillä on paljon yhtäläisyyksiä: Järjestäytymisaste on korkea ja työehtosopimukset sääntelevät työmarkkinoita, mutta Pohjolassa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa.

 Mutta Pohjoismaiden välillä on myös merkittäviä eroja. Työehtosopimukset ovat yleissitovia Suomessa ja joillain aloilla Norjassa, mutta ei Ruotsissa ja Tanskassa. Viranomaisilla on vähän työehtojen valvontatehtäviä Ruotsissa, kun taas työsuojeluviranomaiset Suomessa, Tanskassa ja Norjassa ovat saaneet merkittävän roolin ja omaksuneet uusia toimenpiteitä, kuten rekisteröitymisen, työntekijöiden henkilökortit ja laajan tilaajavastuun.

 Työ sosiaalista dumppausta vastaan on tärkeä ja ajankohtainen kaikissa Pohjoismaissa ja on tarvetta käsitellä ongelmaa yhdessä.

Koska Pohjoismailla on samanlaiset työmarkkinat, mutta ne ovat valinneet erilaisia strategioita ja työkaluja sosiaalisen dumppauksen estämiseksi, on meillä myös erinomaiset mahdollisuudet jakaa kokemuksia, oppia toisiltamme ja tehdä yhteistyötä eurooppalaisella tasolla reilun pelikentän luomiseksi niin työntekijöille kuin yrityksille.

 Sosialidemokraatit Pohjoismaiden neuvoston elinkeinovaliokunnassa

Gunvor Eldegard

Tarja Filatov

Ruth Grung

Billy Gustafsson

Anders Karlsson